Ravintolat
Ravintolat
Kun ei huvita tai et osaa kokata, voi aina mennä ulos ravintolaan. Vierailemalla ravintolassa et pelkästään säästy ruoanlaitolta, vaan voit myös luoda, rennon ja kodikkaan illan kumppanisi, perheen, ystävien tai työtovereiden kanssa.
Haluatko apua löytääksesi alueesi parhaat ravintolat, jotka ovat todella rahan arvoisia? Katso alla oleva yleiskatsaus ja lue muiden asiakkaiden kokemuksia, mielipiteitä, arvosteluja ja valituksia saadaksesi paremman kuvan näistä ravintoloista. Lukemalla muiden ihmisten tarinoita voit helposti päättää, haluatko syödä tietyssä ravintolassa tai mennä muualle.
Oletko syönyt illallista tai lounasta jossakin näistä ravintoloista? Kirjoita oma arvostelusi ja kerro meille kokemuksistasi!
Ravintolat
Suomessa on monia ravintoloita, ja jokaisella ravintolalla on omat ominaisuutensa. Pitkänmallisessa maassamme riittää ravintoloita, joten sinulle täydellisesti sopivan ravintolan valinta voi olla vaikeaa.
Ravintola! Se on suosittu sana nykymaailmassa ja monet välttävät ruoan syömistä kotonaan. He ostavat aina aterian ja ruuat ravintolasta. Ravintola onkin kaikille avoin julkinen paikka, jossa myydään ruokaa ja juomaa kenelle tahansa. Olemme ravintolassa ja ostamme ruokaa ravintolasta mutta emme välttämättä tiedä ravintolan todellista merkitystä tai määritelmää.
Mikä on ravintola?
Ravintola on julkisella paikalla oleva tila, jossa tarjotaan ruokaa sekä juomia kaupallisessa tarkoituksessa. Ravintolassa on kaikilla mahdollisuus ostaa virvokkeita, ruokaa ja juomaa. Ravintolan tarkoitus on siis tarjota ruokaa ja juomaa vieraidensa iloksi. Ravintola voidaan kokea paikkana, jossa asiakas lepää ja rentoutuu sekä maksaa palveluista, jotka sisältävät virvokkeita, ruokaa ja juomaa. Ravintola tulee sanasta "lepää ja vuokraa", englanniksi "Rest & Rent", jotka merkitsevät sanaa ravintola, ja missä vieras / asiakas / ihmiset ostaa ruokansa ja juomansa.
Ensimmäisen ravintolan omistajan uskotaan olleen A. Boulanger, keittomyyjä, joka avasi yrityksensä Pariisissa vuonna 1765. Hänen ovensa yläpuolella oleva kyltti mainosti ruokaa tai ravintolaa viitaten sisällä oleviin keittoihin ja liemiin. Tämä tila sai nimensä kyseisestä kyltistä, ja ravintola on nyt nimetty julkiseksi ruokapaikaksi englanniksi, ranskaksi, hollanniksi, tanskaksi, norjaksi, romaniaksi ja monilla muilla kielillä. Esimerkiksi espanjaksi ja portugaliksi restaurante, italiaksi se on ristorante, suomeksi ravintola, venäjäksi restoran ja puolaksi restauracia.
Vaikka majataloissa ja hostelleissa tarjottiin usein maksaville vieraille aterioita isännän pöydässä tai table d'hôte -pöydässä. Boulangerin ravintola oli luultavasti ensimmäinen julkinen paikka, jossa jokainen ruokailija saattoi tilata aterian ruokalistalta, jossa oli erilaisia ruokia.
Boulanger johti vaatimatonta tilaa nimeltään La Grande Taverne de Londres. Ensimmäinen luksusravintola, perustettiin Pariisiin vasta vuonna 1782. Omistaja Antoine Beauvilliers, johtava kulinaarinen kirjailija ja gastronominen auktoriteetti, kirjoitti myöhemmin L'Art du cuisinier (1814), keittokirjan, josta tuli ranskalaisen kulinaarisen taiteen vakioteos. Beauvilliers saavutti maineen taitavana ravintoloitsijana ja isäntänä, ja ranskalainen aforisti ja gastronominen kirjailija Jean-Athelme Brillat-Savarin, joka oli usein vieras, ylisti Beauvilliersin taitoja.
Ennen Ranskan vallankumousta aristokraattiset ranskalaiset kotitaloudet ylläpitivät taitavia kulinaarisia tiloja, mutta vallankumouksen myötä työllistävien kotitalouksien määrä väheni. Monet kokit ja kokit työllistyivät ravintoloiden keittiöihin tai avasivat omia ruokapaikkoja. Vuonna 1804 Pariisissa oli yli 500 ravintolaa, jotka tuottivat suurimman osan historian upeista kokeista ja loivat monia kuuluisia ruokia.
Ranskalaisia ravintoloita 1800-luvulta
Napoleonin aikakaudella Palais-Royalista, joka on pylväsverhoiltu ja puupäällysteinen alue Louvren vieressä, tuli monien Pariisin hienoimpien ravintoloiden paikka. Aikakauden johtavan ravintolan Véryn ruokalistalla oli kymmenkunta keittoa, kaksi tusinaa kalaruokaa, 15 naudanliha-alkupalaa, 20 lampaanliha-alkupalaa ja kymmeniä lisukkeita. Kirjailija Honoré de Balzac söi usein Véryssä ja söi valtavia määriä ostereita, kalaa, liharuokia, hedelmiä, viinejä ja liköörejä. Se oli gourmet-kirjailija Grimod de la Reynièren suosikkipaikka ja hän piti sitä Ranskan hienoimpana ravintolana.
Véry imeytyi vuonna 1869 läheiseen Le Grand Véfouriin. Tämä ravintola oli toiminnassa vielä 2020-luvulla ja sitä pidettiin yhtenä Ranskan hienoimmista ravintoloista. Toinen erinomainen 1800-luvun Pariisin toimipaikka oli Café Foy, myöhemmin nimeltään Chez Bignon, samassa rakennuksessa asuneen englantilaisen kirjailijan William Makepeace Thackerayn ja italialaisen säveltäjän Gioacchino Rossinin suosikkiruokapaikka. Café de Paris, Boulevard des Italiensilla, oli ensimmäinen monista ravintoloista Pariisissa ja muualla, joka on toiminut tällä nimellä. Muita suosittuja ruokapaikkoja olivat Rocher de Cancale rue Montorgueililla, joka on kuuluisa ostereistaan ja kaloistaan, sekä Durand-ravintola Place de la Madeleinen ja rue Royalen kulmassa, joka on poliitikkojen, taiteilijoiden ja kirjailijoiden suosikki kokoontumispaikka, kuten Anatole France ja Émile Zola.
Tunnetuin 1800-luvun pariisilaisista ravintoloista oli Café Anglais Boulevard des Italiens -kadun ja rue Marivaux'n kulmassa, jossa kokki Adolphe Dugléré valmisti klassisia ruokia, kuten sole Dugléré (fileitä haudutettua tomaateilla ja tarjoiltuna kermakastikkeen kera). Vuonna 1867 Café Anglais tarjoili kuuluisan "Kolmen keisarin illallisen" kolmelle kuninkaalliselle vieraalle, jotka vierailivat Pariisissa osallistuakseen maailmannäyttelyyn. Ruokailijoita oli Venäjän tsaari Aleksanteri II; hänen poikansa Tsarevitš (myöhemmin tsaari Aleksanteri III); ja Preussin kuningas Wilhelm I, myöhemmin Saksan ensimmäinen keisari. Heidän ateriansa sisälsi muun muassa souffleja kermakanan kera (à la reine), merianturafileitä, piikkikampelaa, kanaa à la portugaisea (tomaateilla, sipulilla ja valkosipulilla höystettyä), hummeria à la parisienne (pyöreät litteät medaljongit gelatiinimajoneesilla lasitettuina) sekä esimerkiksi huolellisesti koristeltuja ankanpoikia.